MuurausSanomat
MuurausSanomat
Rappaus rantautui Suomeen 1000-luvun alku vuosisatoina. Merkittävimpiä säilyneitä rapattuja rakennuksia tuolta ajalta ovat mm. Turun linna ja Turun tuomiokirkko.
rappaus pinnoitteena
30.4.2016
Rappaus on useamman eri-ilmeisen pinnoitusmuodon yhteisnimitys. Rappauksen erottaa muista rakennusten pintojen käsittelytavoista sen saumattomuus. Rappauksella saadaan aikaan sileä ja täsmällinen pintakerros. Rappaus voi olla myös pinnaltaan karkea tai pohjan pintakuviointia paljastava. Rappauspinnan muotoilumahdollisuudet ovat rajattomat - rappaus sallii moninaiset väritys- ja pintarakenneratkaisut.
hiertopinta
roiskerappaus
slammaus ja harjattu pinta
Puulatalla tasaiseksi hierretty pinta.
Hienorappaus sisätiloihin tarkoitettu, hienorakeisella laastilla tehty pintarappaus.
Karkealla rappauksella ja piirtopinnalla saadaan aikaan koristeellinen ja rustiikkapintainen pinnoitus.
Roiskerappauksessa laastin jäykkyyttä ja kiviaineen karkeutta muuntelemalla voidaan tehdä hyvin vaihtelevia pintastruktuureita.
Roiskerappaus oli erityisen suosittua 1950-luvulla.
Slammausta käytetään kun halutaan jättää alustan pintarakenne näkyviin.
Kuultorappauksessa pohjan muotoja ei yritetä peittää tai oikaista.
Harjatussa pinnassa valittu harjan kovuus ja harjastyypin tiheys vaikuttavat pinnan ulkonäköön.